Vana-Võrumaalla ollaan ennemmin syömättä kuin saunomatta – Paikallinen savusaunaperinne on listattu Unescon kulttuuriperintöluetteloon
Etelä-Viron Vana-Võrumaa on tunnettu ainutlaatuisesta savusaunaperinteestään, joka listattiin myös Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2014.
Vielä kymmenisen vuotta sitten savusaunaperinne oli Virossa katoamassa. Savusaunoja muutettiin tavallisiksi saunoiksi, kun osaamista niiden lämmittämiseen ei enää ollut. Vana-Võrumaalla perinne oli onneksi säilynyt elävänä monessa perheessä ja alueelle oli vielä paljon savusaunoja jäljellä.
– Savusaunat ovat kuuluneet sekä suomalaiseen että virolaiseen kulttuuriin satoja vuosia, mutta Suomessa savusaunakulttuuri ehti hävitä jo 1970-luvulla. Meillä oli Virossa sama olosuhteet 2000-luvun alussa. Tilanne saatiin onneksi pelastettua, Mooskan tilan ja savusaunan emäntä Eda Veeroja kertoo.
Eda Veeroja on yksi niistä, joita on kiittäminen siitä, että Vana-Võrumaan savusaunaperinne on listattu Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon ja sen myötä alkanut elää uutta kukoistuskauttaan. Paikallisia savusaunoja on kunnostettu ja perinteet ovat alkaneet kiinnostaa myös nuoria.
– Nykyään Virossa on noin 4 000 savusaunaa, joista suurin osa on täällä Vana-Võrumaalla. Meidän pihapiirissämme on kolme savusaunaa, joista vanhimman hirret ovat peräisin 1800-luvulta, Eda kertoo.
Eda itse on perehtynyt savusaunaperinteeseen jo yli 20 vuoden ajan ja hänen perheensä omistamalla Mooskan maatilalla matkailijakin pääsee kokemaan tämän ikiaikaisen perinteen. Mutta kiire ei saa olla. Pelkkä savusaunan lämmitys vie 6-8 tuntia. Löylyissä kuluu helposti 3-4 tuntia, sillä välillä käydään vilvoittelemassa ja nauttimassa Mooskan tilan yrttiteetä. Sitten palataan taas takaisin savusaunan hämärään. Vihtomisen jälkeen pulahdetaan lampeen virkistymään.
– Virolainen ja suomalainen saunaperinne eroavat toisistaan. Suomalaisille tuttua saunatonttua ei Virossa tunneta, mutta virolaiset puolestaan puhuvat savusaunassa esi-isilleen tai kuolleille tai syntymättömille lapsilleen. Jotkut kysyvät heiltä neuvojakin, sillä vanhan savusaunan hirsiin tarttuu jokaisesta saunojasta jotakin, Eda kertoo.
Vana-Võrumaan savusaunassa on tapana tehdä erilaisia parannusriittejä ja seremonioita. Vihta voi olla koivun lisäksi tehty vaikkapa katajasta, tammesta tai lehmuksesta. Ja kuun asennon mukaan savusaunassa voidaan joko pestä pois mennyttä elämää yrttikuorinnalla ja suolavedellä tai kutsua elämään lisää rakkautta lehmuksesta sidotulla vastalla vihtomalla.
– Tärkeää on nauttia savusaunasta kiireettömästi, sillä se hoitaa ihmisen mieltä. Moni hukkaa nykyisessä kiireisessä elämässä itsensä ja sielunsa. Savusaunan rauhassa mieli tyhjenee ja antaa ihmiselle mahdollisuuden johonkin uuteen, Eda muistuttaa.
